Musiikkia Provencen sydämessä

 Aix-en-Provence ei ole pelkästään historian ja kulttuurin keidas, vaan myös vilkas tapahtumien keskus. Kaupungissa järjestetään lukuisia festivaaleja ja tapahtumia ympäri vuoden. Viikon kestäneen Ranskan matkamme aikana vietimme kolme päivää Aix-en-Provencessa. Viime vuonna tutuistumme ensimmäisen kerran klassisen musiikin  pääsiäisfestivaaliin. Suurin osa konserteista oli ennen pääsiäistä loppuun myyty, joten saimme liput vain yhteen konserttiin. Myöhäinen takaisin ajo Luberoniin tuntui pitkältä kiemuraisten teiden ansiosta ja navigaattorin väärälle paluureitille ohjaamisen vuoksi. Kaiken lisäksi vuokra-auton pitkät valot temppuilivat kapealla vuoristo tiellä. Joten viisastuimme tästä.

Tämän vuoden Festival de Paques Pääsiäis Festivaaliin olimme varautuneet jo aikaisin. Ennen joulua saapui kotiin Turkuun postin kautta vuoden 2024 konserttiohjelmisto. Tarkempi tutkimus festivaalin antiin alkoi heti samana talvisena iltana. 

Ensin tilattiin liput kolmeen pääsiäisviikolla peräkkäisinä iltoina tuleviin konsertteihin. Sen jälkeen ostettiin sopivat lennot Marseilleen. 

Ennen matkaa kotiini Saint Martin Castilloniin varasimme hotellin Aix-en-Provencen keskustan läheisyydestä ja vuokra-auto varmistettiin samalla. Saint Martinista Aixeen on noin tunnin matka autolla. 

Aix-en-Provence on kaupunki, joka kertoo menneisyyden lumosta ja nykyajan eleganssista. Tämä Provencen alueen helmi on kuin taulu, jossa yhdistyvät upeat arkkitehtuuriset nähtävyydet, kiehtova kulttuuritarjonta ja ympäristön kauniit maisemat. Keskikaupunki on jakautuu vanhaan historialliseen osaan ja sen reunoilla uudemmat rakennukset kerrostaloineen luovat modernin urbaanin vaikutelman. 

Kaupungissa keskitytään paljon Paul Cézannen taiteeseen. Suurimman suihkulähteen La Rontonden vieressä sijaitseva Info Touriste tarjoaa karttoja vanhan kaupungin osiin Cézannen jalanjälkiin, kolmelle eri torimarkkinoille ja kävelyretkelle tutustumaan suihkulähteisiin, joita kaupungissa on noin tuhat. 

Hotellista lähdimme Iltapäivä kävelylle vanhaan kaupunkiin. Kapealta vanhan kaupungin kadun boulangerista mukaan tarttui patonki sekä naapuri kaupasta juustoa, makkaraa  ja viiniä välipalaksi ennen konserttia. Konsertit alkaa Ranskassa vasta puoli yhdeksän aikaan, joten välipala ennen sitä oli tervetullut. Yritimme löytää jonkilaista muuta syötävää, kuin pala pitsaa vanhan kaupungin kaduilla, mutta lounasajan jälkeen ravintolat tarjoavat illallista vasta kello seitsemän jälkeen. Taas kerran totesin miten hyvää ranskalainen patonki onkaan rapealla kuorella ja hyvin kypsytetyllä sisäosalla siinä oli myös makua. 

Hotellimme sijaitsi vain kahdensadan metrin päässä Grand Theatre de Provencesta, jossa ensimmäinen konsertti pidettiin. Tuttu teatteri jo viime vuodesta. Teatteriin sisääntuloaukiolle laskeudutaan kadulta portaita alas kahdelta eripuolelta. Keskellä ulkoaukioita sijatsee baari, jossa tarjoilija värjötteli yksinään. Viileän ja tuulisen ilman vuoksi päädyimme sisällä olevaan baariin lasilliselle ennen konserttia. Illan konsertti Mahlerin La Chant De La Terre. Salin kaikki osat täyttyivät jokaista penkkiä myöten. Kerrassaan upea konsertti. Ilman illallista päädyimme huonepalveluun ja rosé viinin kera. 

Marimekko jakku torilla

                                      Museo Granet toinen osa vanhassa katedraalissa

Torstain hotelli aamiaisen jälkeen kävely keskustaan päin vie meidät  Cours Mirabeau -kadulle, leveällä bulevardilla, joka on reunustettu puilla vielä ilman lehtiä ja vilkkailla kahviloilla. Kävely pitkin Cours Mirabeauta on ikään kuin aikamatka menneisyyteen. Katua reunustavat elegantit rakennukset  ja leveän boulevardin reunoilla voi nauttia Ranskan kahvila-kulttuurista parhaimmillaan. Kadun keskellä oli torimarkkinat, jonka osiossa myyntiin pääasiallisesti vaatteita ja tekstiilejä sekä vanhoja kirjoja, soittimia ja koruja. Eteen tuli myös Marimekko kuosista valmistettu jakku. Takki oli kotitekoisesti ommeltu totesin tarkastelun jälkeen. 

Tutustuimme Granet museon taiteeseen kahdessa eri osoitteessa ja kävelimme kaupungin katuja ja kujia pitkin ihaillen rakennuksia. Lounaan nautimme vanhassa kaupungissa. 

                             Kadulla tuli vastaan kaveri, joka tuo täydennystä lihakauppaan

Illan pianokonsertti oli tällä kertaa Darius Milhaud nimeä kantavassa konservatoriossa vain viidenkymmenen metrin päässä hotellista. Konservatoriossa musiikin lisäksi opiskellaan tanssia ja näyttelemistä. Illan konserttiin kuului ensin Beethovenia ja väliajan jälkeen Debussyä. Sveitsiläisen Francesco Piemontes eläytyi pianonsoittoon niin voimakkaasti, että tuntui, kuin hänen takanaan olisi ollut jokin voima, jonka välikappaleena pianisti toimi. Maailman kuulu pianisti sai konsertin päätteeksi valtavat suosionosoitukset, joista ei meinannut tulla loppua. 

                                                           Taidetta Galleria Galifettissa

Pitkäperjantain aamuna pianisti istui hotelli aamiaisella samaan aikaan muutaman pöydän päästä meidän pöydästä ilman suuria eleitä.  Edessä oli vielä päivä ennen matkamme viimeistä konserttia. Kohteena oli Galifett niminen taidegalleria, joka avautui vasta puolelta päivää. Niinpä suuntasimme Cours Mirabeaulle ja löysimme sieltä kahvilaravintolan nimeltä Le Singe Vert Vihreä Apina.  Kahvila oli sisustettu tyylikkästi. Ihastuin paikkaan ja päätimme myöhemmin tulla lounaalle ravintolaan. Kävisimme ensin Galifettin Galleriassa tutustumassa modernin taiteen näyttelyyn. Matkalla takaisin ravintolaan löysimme pienellä sivukadulla sijaitsevan englannin kielisen kirjakaupan, jossa toimi myös kahvila. Kirjakauppa osoittautui monipuoliseksi ja jotakin kirjoja lähti matkaan kanssamme. Löysin Peter Maylen kirjoittamia kirjoja, joissa toisessa käydään läpi hänen kahdenkymmenenviiden vuoden kokemuksia Provencessa ja toisessa kirjassa on kaikkea Provencesta aakkosjärjestyksessä. Molemmista kuvastuu hyvin alueen elämäntapa ja kulttuuri. 

Vihreän Apinan henkilökunta tervehti meitä uudelleen iloisesti ja meille löytyi pöytä aivan ravintolasalin takaosasta. Tuolini takana oli seinää vasten vanha kivinen suihkulähde, joita yleensä näkee vanhojen rakennusten pihalla ja lattialla lojui myös kirjoja. Ihmettelin miksi painava suihkulähde oli raahattu ravintolaan. Ruokalistan erikoisuutena oli merenherkut. Salin etuosassa oli akvaario, jossa hummerit uiskentelivat tietämättä siitä, kuka heistä seuraavaksi joutuisi meidän Plateau de Fruit de Meriin Merenherkku Lautaselle. 

Rauhallinen ja kiireetön tunnelma pitkäperjantain lounaalla oli täydellinen. Luku ja lepo hetki ennen illan konserttia olisi tervetullut iltapäivän päätteeksi. Illan konserttiin olimme ostaneet VIP liput, joka sisälsi tarjoilun erillisessä konserttisalin osassa. Herkulliset suolaiset ja makeat pikkupalat maistuivat meille sampanjan kera. Pitkäperjantain konsertti oli Bachin passio Johanneksen mukaan. Saksankielisiä laulujen sanoja seurasimme ranskankielisellä käännöksellä valotauluista. Kolme ainutlaatuista konserttia oli takanapäin. 

 Aamulla aamiaisen jälkeen lähdimme takaisin kohti Saint Martinia viettämään vielä lauantai päivää, ennen kotiin paluuta sunnuntaina. Viikko tuntuu aina liian lyhyeltä Provencessa. Pääsiäisenä sää voi tai usein on epävakaista. Tällä kertaa sirokko tuuli puhalsi voimakkaasti tuoden mukanaan saharan hiekkaa, joka sitten sateen mukana laskeutui kaikkialle jättäen kellertävät jäljet autojen ja ikkunoiden pintaan. Ilmasta viis, tämä osa Ranskaa on aina niin kiehtova. Lähde mukaani ensi kerralla: www.lamaisondejoana.com